Ärsyttää kun tämä ei mene ohi.
Millon tämä menee ohi.
Mene ohi.
Vittu.

Ei jumalauta jos tämä on tämmöstä vaan nii en ala. Mää vaan jumitan. Vaikka kuinka päätin että nyt päästän ja annan olla enkä oota enkä toivo nii vitut. Koko ajan semmonen saatanan toivon kipinä ja sitte pitää miettiä tätä asiaa joka saatanan kulmalta vaik vois vaan olla aattelematta. Kehittää jotai muuta turhaa tähän elämään.
AAaargh. On taas ihan angstipäivä. Hitto nyt on jo ikävä takas kotiin. miks mää tulin jo tänään. Musta tuntu että tukehun sinne. No mitähän tämä sitte on. Joku helvetin ärrrr..... en jaksa tätä angstia. Pitäis karjasta niin kovaa ettei lähe ääntä viikkoon niin ehkä tuntuis kivemmalta. Ois kiva olla se tyttö jonka pää on ihan pumpulia ja kaikki on vaan kivaa ja ihanaa. Tuu jo takas. Tää on ihan tyhmä joka tääl nyt o.
Mut siiis.. mitähän.. nään sen kai huomenna. Nojoo en tiijä. Mää en pysy perässä siin vihaaks se mua vai mitä se tekee. Ja mun oma pääni on nii sekasin et mä en tiä.. En tiijä. En tiijä en tiijä en tiijä. Ootan vaan et tää ilta ois ohi, et tuleva yö ois ohi, et huominen päivä ois ohi ja että sitä seuraava ilta ois ohi ja taas ois jo yökin ohi ja silleesti. Siis mitä mulle jää näistä paskoista päivistä käteen? Nii-i. Paskan marjat.